Elämäntalon tarina: kotoisa hoivakoti Espoossa
Mainiokoti Elämäntalo sijaitsee Espoon Laaksolahdessa. Muistisairaiden vanhusten kodinomaisessa hoivakodissa on paikka 54 asukkaalle yhteensä neljässä ryhmäkodissa. Elämäntalon Johtajan, Sanna Kannon mukaan tulijoita olisi paljon enemmän.
Hoiva-alan monikulttuurinen henkilökunta: voimavara Elämäntalolle
Istumme kokoushuoneessa, jonka pöydällä on värikkäitä papereita ja askartelutarvikkeita: tet-harjoittelija on auttanut Elämäntalon vapaa-ajanohjaajia valmistelemaan materiaaleja. Pöydän ääressä istuu hyväntuulinen joukko hoitoalan ammattilaisia: kolme filippiiniläistä, yksi virolainen ja kaksi suomalaista naista, joiden kaikkien työ on tarjota vanhuksille hyvää ja turvallista hoivaa.
HSS:n kautta tulleiden hoitajien merkitys Elämäntalon toiminnassa
Juttutuokio aloitetaan kysymällä Sannalta, mikä merkitys HSS:n kautta tulleilla hoitajilla on ollut Elämäntalon toimintaan. Vastaus tulee nopeasti ja miettimättä: ”He ovat mahdollistaneet sen, että voimme toimia. Ilman heitä meillä ei yksinkertaisesti olisi tarpeeksi työvoimaa”.
Elämäntaloon on tullut HSS:n kauttta hoitajia vuodesta 2020 alkaen. Uusia työntekijöitä otetaan aina kaksi kerrallaan. ”He aloittavat heti oppisopimuskoulutuksena lähihoitajaopinnot, joten jokaiselle tarvitaan myös työpaikkaohjaaja. Tämän takia kiintiömme on neljä uutta hoitajaa per vuosi” kertoo Kanto.
Kielimuuri ja kotoutuminen: uuden kielen oppimisen haasteet ja onnistumiset
Pöydän ääressä istuvat filippiiniläisnaiset Joyce, Estrella ja Aprilyn osaavat puhua suomea jo niin hyvin, että päivittäinen työ ja kommunikointi onnistuu hyvin.
Naiset kehuvat kilvan suomalaisia työkavereitaan: ”Apua saa aina, kun pyytää eikä kukaan hermostu, vaikka ei heti löytyisi oikeita sanoja” kertoo Joyce.
Työyhteisön uudistuminen: ulkomaalaistyöntekijöiden positiivinen vaikutus
Ulkomaalaiset hoiva-alan ammattilaiset eivät ole tuoneet Elämäntaloon vain lisäkäsiä ja työvoimaa, vaan he ovat herättäneet työyhteisön eloon uudella tavalla. Sairaanhoitaja Julia kuvailee uusia työkavereitaan ahkeriksi ja luotettaviksi: ”Koskaan ei tarvitse miettiä, tuleeko kaikki työt tehdyksi. Heihin voi luottaa, että kaikki hoituu kelloon tai viralliseen työnjakoon katsomatta”.
Hoivakodin asukkaiden ja omaisten lämpimät kohtaamiset
Hoivakodin asukkaat ovat ottaneet ulkomaalaistaustaiset hoitajat hyvin vastaan. Toki kielimuuri on joskus herättänyt hämmennystä, mutta yhteiset rutiinit ja hoitajien hyväntuulisuus on nopeasti muuttanut tilanteen. Myös asukkaiden omaiset ovat ottaneet uudet hoitajat lämmöllä vastaan, sillä heidän mukanaan tuoma elämänilo ja kiireettömyyden tunne heijastuu varmasti myös asukkaista.
Kotoutumisen pitkä polku Suomessa
Suomi on vastakohtien ja neljän vuodenajan maa, jonka asukkaita sanotaan maailman onnellisimmiksi. Tämän uutisen olivat naiset kuulleet jo ennen Suomeen muuttoa, mutta suomalaisten totisuus yllätti heidät. “Mikseivät suomalaiset näytä onnellisuuttaan vaan ovat aina niin totisia?” -Joyce miettii.
Työvoimapulan haasteet ja kansainväliset ratkaisut
Sanna Kanto kertoo, että monilla hoitajilla on puoliso ja perhettä kotimaassaan, mutta perheen yhdistäminen on hoiva-alan tuloilla lähes mahdotonta. ”Uskon kuitenkin, että monella heistä olisi koulutettuja, ammattitaitoisia puolisoita auttamaan suomalaisessa työvoimapulassa” miettii Kanto ja toivookin, että maahantulon byrokratiaa voitaisiin helpottaa.
Tulevaisuuden näkymät ja hoiva-alan kansainvälistyminen Suomessa
Seuraavat HSS:n kautta tulevat hoitajat saapunevat Elämäntaloon ensi huhtikuussa. Sanna Kanto kannustaa kaikkia työvoimapulan kanssa kamppailevia hoivakotien johtajia antamaan HSS:n kautta Suomeen tuleville hoiva-avustajille mahdollisuuden. ”Lähiesimiehillä on merkittävä rooli siinä, miten kotoutuminen sujuu ja miten he sopeutuvat uuteen työhönsä.”