Kansainvälinen hoitajien rekrytointi on yleistynyt maailmanlaajuisesti, kun terveydenhuollon alan työvoimapula jatkuu. Myös Suomessa on herätty tähän tarpeeseen, ja tulevien vuosien lisähenkilöstötarpeet ovat huomattavia. Vaikka kansainvälisen rekrytoinnin avulla voidaan täyttää avoimia hoitajien paikkoja, se herättää samalla lukuisia eettisiä kysymyksiä. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään näitä eettisiä haasteita ja pohditaan erilaisia näkökulmia.
Oikeudenmukaisuus:
Kansainvälisestä hoitajarekrytoinnista puhuttaessa, ensimmäinen eettinen kysymys liittyy yleensä oikeudenmukaisuuteen. Tämä johtuu siitä, että koulutetut sairaanhoitajat ovat voineet joutua työskentelemään tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan ja työkokemustaan. Tutkimusten mukaan tämä on tyypillinen esimerkki ns. ”deskilling”-ilmiöstä, joka yleisesti koetaan epäoikeudenmukaisena, epämotivoivana ja epäeettisenä.
HSS (Healthcare Staffing Solutions Oy) tarjoaa vaihtoehtoisen mallin, joka mahdollistaa yksilöiden kehittymisen ja etenemisen koulutus- ja urapolulla niin, että he voivat työskennellä koulutustaan vastaavissa tehtävissä. HSS:n koulutusohjelmaan hyväksytään henkilöitä, jotka ovat läpäisseet pääsykokeen ja joilla on vähintään kahden vuoden kokemus hoiva-alan avustavista tehtävistä. Useimmat HSS-opiskelijat ovat kerryttäneet vähintään viiden vuoden työkokemuksen ja työskennelleet useissa eri maissa ennen Suomeen tuloaan. HSS:n kautta he aloittavat kouluttautumisen hoiva-avustajiksi ja voivat edetä siitä lähihoitajiksi. Koulutuspolku ei rajoitu tähän,vaan osa opiskelijoista jatkaa jopa korkea-asteen opintoihin.
Avoimuus ja läpinäkyvyys:
Rekrytoitujen oikeuksien turvaaminen on merkittävä osa eettisesti vastuullista kansainvälistä rekrytointiprosessia. Paras tapa varmistaa tämä, on pitää rekrytointiprosessi alusta loppuun täysin avoimena ja läpinäkyvänä. Tämä on mahdollista vain, jos yksi toimija hallinnoi koko prosessia. Erilaiset alihankkijat ja välikädet voivat tuoda prosessiin omia haasteitaan eivätkä Suomessa toimivat rekrytointiyritykset voi aina taata ulkomailla toimivien alihankkijoidensa toiminnan eettisyyttä. HSS ei käytä välikäsiä tai alihankkijoita vaan omistaa koko prosessin, mikä takaa, esim. sen ettei opiskelijoilta peritä ylimääräisiä maksuja.
Kielitaito ja kotoutuminen:
Eettisesti vastuullisessa rekrytointiprosessissa kiinnitetään erityistä huomiota kielitaitoon. HSS:n Superkoulu-nimisen oppimisalustan avulla suomenkielen opettajat ja kielen koordinaattorit seuraavat jatkuvasti opiskelijoiden kielitaitoa, opintojen etenemistä ja heidän valmiuttaan toimia monikielisessä ympäristössä. HSS tarjoaa kielikoulutusta lähtömaassa yhdeksän kuukauden ajan, ja opiskelijoiden kielenoppiminen jatkuu myös Suomeen saapumisen jälkeen. Riittävä kielitaito on paitsi välttämätöntä hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle myös osa kotoutumista ja oikeuksien turvaamista.
HSS:n kokonaisvaltainen lähestymistapa:
HSS:n koulutusohjelma tarjoaa koulutuksen ja perehdytyksen ennen työhön siirtymistä, ja tuki jatkuu myös Suomeen muuttamisen jälkeen. Hoiva-avustajien koulutuksen jälkeen opiskelijat voivat jatkaa lähihoitajiksi ja edelleen korkea-asteen opintoihin. Suomi tunnetaan oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta työelämästään, mikä voi olla hyvin erilaista kuin opiskelijoiden aiemmat työolosuhteet lähtömaissa. Perehdyttämällä opiskelijat suomalaiseen työlainsäädäntöön, työehtosopimuksiin ja ammattiliittoihin varmistetaan, että he ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Kotoutuminen ja kulttuurinen integraatio ovat monimutkaisia prosesseja, jotka eivät etene lineaarisesti. Ne sisältävät vaiheita kuten kielitaidon kehittämistä, työllistymistä, yhteisöön osallistumista ja kulttuurista sopeutumista. HSS pyrkii tarjoamaan pitkäaikaista tukea ja ohjeistusta niin, että opiskelijat voivat saavuttaa omat tavoitteensa, integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuoda perheenjäseniään tänne. Tuki ulottuu vuosien päähän, ja samaa tukea tarjotaan myös työyhteisöille. HSS kannustaa opiskelijoita osallistumaan yhteisiin tapahtumiin, mikä mahdollistaa kontaktien luomisen muihin opiskelijoihin, HSS:n henkilöstöön ja paikallisiin asukkaisiin. Tavoitteenamme on tulevaisuudessakin taata toiminnan eettisyys, avoimuus ja läpinäkyvyys kehittämällä sitä jatkuvasti asiakas- ja opiskelijapalautteiden perusteella.
