Kansainvälisen hoitajan työhaastattelu kannattaa rakentaa hieman eri tavalla kuin Suomessa kouluttautuneen hakijan haastattelu. Hakijan kielitaito, kulttuurinen tausta ja aiempi työkokemus toisen maan hoiva- tai terveydenhuoltojärjestelmässä vaikuttavat siihen, mitä haastattelussa kannattaa selvittää ja miten kysymykset kannattaa esittää.
Tavallinen ”Kerro itsestäsi” -aloitus kertoo usein melko vähän, etenkin silloin kun hakija vastaa vieraalla kielellä. Paljon hyödyllisempää on käyttää konkreettisia työtilanteita, joissa voidaan samalla arvioida ammatillista ajattelua, käytännön kielitaitoa ja toimintatapoja.
Alla oleva kysymyspankki perustuu HSS:n opiskelijoilta ja työnantajilta kerättyihin kokemuksiin.
Miksi tavallinen haastattelurunko ei aina riitä
Kansainvälinen hakija on usein osoittanut motivaationsa jo ennen työhaastattelua. Hän on voinut opiskella suomen kieltä ja hoiva-alaa kuukausien tai jopa vuosien ajan ennen ensimmäistä harjoittelua tai työpaikkaa Suomessa.
Siksi haastattelussa kannattaa keskittyä erityisesti kolmeen asiaan:
- toimiiko suomen kieli käytännön työtilanteissa
- pystyykö hakija sopeutumaan suomalaiseen työskentelytapaan ja työyhteisöön
- ymmärtääkö hän suomalaisen hoivatyön keskeiset toimintaperiaatteet, vastuut ja eettiset lähtökohdat.
Näitä asioita ei yleensä saada selville yleisillä kysymyksillä. Konkreettiset tilanteet kertovat enemmän.
Kahdeksan kysymystä, jotka kannattaa esittää
1. Käytännön työtilanne – miten hakija toimii ja kommunikoi?
Kuvitellaan tilanne: iäkkäällä asukkaalla on rintakipua ja hänen on vaikea kertoa voinnistaan. Mitä teet ensimmäiseksi ja mitä sanot hänelle?
Kysymys kertoo samanaikaisesti hakijan ammatillisesta ajattelusta ja siitä, riittääkö hänen suomen kielen sanastonsa toimimiseen käytännön tilanteessa.
Haastattelussa ei tarvitse etsiä täydellistä lääketieteellistä vastausta. Olennaista on nähdä, osaako hakija arvioida tilanteen kiireellisyyttä, hakea tarvittaessa apua ja kommunikoida asiakkaalle ymmärrettävästi.
2. Vuorovaikutus omaisen kanssa
Asukkaan omainen soittaa ja on huolissaan. Miten kertoisit hänelle, miten päivä on sujunut?
Tämä testaa hakijan kykyä kuvata tapahtumia selkeästi ja ymmärrettävästi.
Samalla voidaan arvioida, osaako hän erottaa olennaisen tiedon epäolennaisesta ja ymmärtääkö hän, mitä tietoja omaiselle voidaan kertoa.
3. Aiempi työkokemus ja suomalainen toimintatapa
Kerro yksi asia, jonka olet oppinut tekemään Suomessa eri tavalla kuin aikaisemmassa työssäsi tai koulutuksessasi.
Hyvä vastaus kertoo siitä, että hakija on huomannut eroja toimintatavoissa ja pystynyt mukauttamaan omaa työskentelyään.
Tärkeää ei ole se, mikä ero on, vaan se, pystyykö hakija tunnistamaan oman oppimisensa ja muuttamaan toimintaansa uuden työympäristön vaatimusten mukaisesti.
4. Tilanne, jossa ohjetta ei ymmärretä
Työtoveri antaa sinulle työtehtävää koskevan ohjeen, mutta et ymmärrä kaikkea. Mitä teet?
Turvallinen toimintatapa on pyytää ohje uudelleen, tarkentaa epäselvä kohta tai varmistaa ymmärtäminen esimerkiksi toistamalla ohje omin sanoin.
Jos hakija kertoo toimivansa arvauksen perusteella tai yrittävänsä vain ”tehdä parhaansa”, asiaa kannattaa selvittää tarkemmin. Hoivatyössä väärin ymmärrettyä ohjetta ei pidä lähteä toteuttamaan ilman varmistusta.
5. Kirjaaminen suomeksi
Anna hakijalle lyhyt kuvitteellinen asiakastilanne ja pyydä häntä tekemään siitä muutaman lauseen hoitokirjaus. Esimerkiksi:
Asukas söi aamupalasta puolet, joi yhden lasillisen vettä, kertoi olevansa väsynyt ja tarvitsi apua pukeutumisessa.
Pyydä hakijaa kirjaamaan tilanne niin kuin hän tekisi työssä.
Kirjoitustehtävä kertoo nopeasti sekä kirjallisen suomen kielen tasosta että siitä, osaako hakija poimia tilanteesta olennaiset asiat.
Kirjauksen ei tarvitse olla kielellisesti täydellinen. Sen pitää ennen kaikkea olla ymmärrettävä ja ammatillisesti selkeä.
6. Itsemääräämisoikeus ja ammatillinen toiminta
Asukas kieltäytyy ottamasta hänelle annettavaa lääkettä. Mitä teet?
Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten hakija ajattelee asiakkaan itsemääräämisoikeudesta, turvallisuudesta ja omasta ammatillisesta vastuustaan.
Hyvä vastaus ei ole yksinkertaisesti lääkkeen antaminen eikä myöskään asian jättäminen sikseen. Hakijan pitäisi ymmärtää, että kieltäytymisen syytä selvitetään, asiakkaalle annetaan tietoa ja tilanteessa toimitaan yksikön ohjeiden sekä oman vastuualueen mukaisesti.
7. Suunnitelmat Suomessa
Millaisena näet oman tilanteesi Suomessa kolmen vuoden päästä?
Kysymys auttaa ymmärtämään hakijan pitkän aikavälin tavoitteita.
Hakijan ei tarvitse luvata pysyvänsä samassa työpaikassa vuosia. Olennaisempaa on selvittää, näkeekö hän Suomessa tulevaisuuden, haluaako hän kehittää kielitaitoaan ja ammattiosaamistaan ja millaisia tavoitteita hänellä on työuransa suhteen.
8. Tuen tarve ensimmäisten kuukausien aikana
Minkä asian arvioit olevan sinulle vaikein ensimmäisten kolmen työkuukauden aikana?
Tämä on usein yksi haastattelun hyödyllisimmistä kysymyksistä.
Hakija saattaa esimerkiksi kertoa, että:
- puhekielen tai murteiden ymmärtäminen tuntuu vaikealta
- kirjaaminen on vielä hidasta
- asiakkaiden kanssa keskusteleminen jännittää
- suomalaisen työpaikan toimintatavat ovat vielä uusia.
Tällainen vastaus ei ole heikkous. Päinvastoin se kertoo usein hyvästä itsetuntemuksesta ja auttaa työnantajaa suunnittelemaan perehdytystä jo ennen työn alkua.
Mitä haastattelussa kannattaa välttää
- Älä käytä tarpeettomasti idiomeja tai sanontoja. Ilmaisut kuten ”nyt mennään koko rahalla” tai ”ota koppi tästä” voivat olla täysin vieraita, vaikka hakijan yleinen kielitaito olisi hyvä.
- Älä esitä montaa kysymystä samalla kertaa. Yksi selkeä kysymys kerrallaan antaa hakijalle mahdollisuuden ymmärtää kysymys ja muodostaa vastaus suomeksi.
- Vältä työn kannalta tarpeettomia henkilökohtaisia kysymyksiä. Keskity asioihin, jotka liittyvät tehtävässä suoriutumiseen, osaamiseen ja työn edellytyksiin.
- Puhu selkeästi ja normaalilla yleiskielellä. Haastattelun tarkoituksena ei ole testata, ymmärtääkö hakija nopeaa murretta tai vaikeita sanontoja.
- Älä nojaa liikaa yleisiin haastattelukysymyksiin. ”Mitkä ovat vahvuutesi?” tai ”Kerro itsestäsi” voivat toimia keskustelun avaajina, mutta ne kertovat melko vähän siitä, miten hakija toimii hoivatyössä.
Käytännön muistilista haastatteluun
- Varaa riittävästi aikaa. Noin 45–60 minuutin haastattelu antaa yleensä huomattavasti paremman kuvan kuin nopea puolen tunnin keskustelu.
- Anna aikaa vastata. Muutaman sekunnin hiljaisuus ei tarkoita, ettei hakija osaisi vastata. Hän saattaa vain muodostaa vastausta toisella kielellä.
- Käytä konkreettisia työtilanteita. Mitä lähempänä kysymys on todellista työpäivää, sitä hyödyllisempi vastaus yleensä on.
- Lisää mahdollisuuksien mukaan pieni käytännön tehtävä. Se voi olla esimerkiksi lyhyt kirjaamistehtävä, työvuorolistan tulkitseminen tai työohjeen ymmärtäminen.
- Kirjaa ylös myös perehdytyksen kannalta tärkeät havainnot. Jos tietyt sanat, tilanteet tai työtehtävät olivat haastattelussa vaikeita, tieto voidaan hyödyntää suoraan perehdytyksessä.
- Arvioi kielitaito erikseen, jos siitä jää epävarmuutta. Haastattelijan oma vaikutelma kielitaidosta voi vaihdella paljon. Tarvittaessa kielitaitoa kannattaa täydentää erillisellä, yhdenmukaisella arvioinnilla.
Haastattelu ei ole kielikoe
Yksi tärkeä periaate kannattaa pitää mielessä: kansainvälisen hoitajan työhaastattelun tarkoituksena ei ole löytää hakijan kielestä mahdollisimman monta virhettä.
Tavoitteena on selvittää, pystyykö hakija toimimaan turvallisesti työssä, ymmärtämään olennaiset ohjeet, kommunikoimaan asiakkaiden ja työyhteisön kanssa sekä kehittämään osaamistaan edelleen.
Täydellinen suomen kieli ei ole sama asia kuin hyvä työntekijä. Toisaalta pelkkä ammatillinen osaaminen ei riitä, jos työn kannalta välttämätön viestintä ei onnistu.
Paras arvio syntyy, kun näitä kahta tarkastellaan yhdessä.
Yhteenveto
Kansainvälisen hoitajan haastattelussa kannattaa painottaa yleisten työhaastattelukysymysten sijaan todellisia työtilanteita.
Hyvin rakennettu haastattelu antaa työnantajalle kuvan ainakin neljästä asiasta:
- käytännön suomen kielen taidosta
- ammatillisesta ajattelusta
- kyvystä toimia suomalaisessa työyhteisössä
- siitä, millaista perehdytystä työntekijä tarvitsee työsuhteen alussa.
Haastattelu ei siis ole vain valintatilanne. Parhaimmillaan se tuottaa samalla ensimmäisen suunnitelman uuden työntekijän perehdytykselle.
Jos harkitsette kansainvälisten hoitajien rekrytointia HSS:n kautta ja haluatte keskustella valintaprosessin käytännöistä, ottakaa yhteyttä. Käymme mielellämme läpi HSS:n arviointimallia ja kokemuksia, joita olemme saaneet yli tuhannen kansainvälisen opiskelijan koulutus- ja rekrytointiprosesseista.