Categories
suomen kieli Work in Finland

Onko suomi vaikea kieli?

Suomen opiskelu on monelle kielenoppijalle tutkimusmatka erilaiseen tapaan välittää merkityksiä.

Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen on ei: suomi ei ole vaikea kieli. Suomen kielen vaikeutta voi pitää tietynlaisena myyttinä, jota suomenpuhujat – etenkin suomea ensikielenään puhuvat – mielellään toistelevat. Kielentutkimuksen ja kielenopettajan näkökulmasta kielten luokittelu vaikeiksi ja helpoiksi on kuitenkin jo lähtökohtaisesti hieman hassu ajatus: mikä oikein tekee kielestä vaikean tai helpon? Ovatko esimerkiksi italia, saksa, puola tai kiina helppoja vai vaikeita kieliä?

Kielen vaikeus tunnutaan usein liittävän kielioppiin ja kielen rakenteeseen liittyviin ominaisuuksiin. Suomessa vaikeuden kuvaajaksi nousee siten laaja sijamuotojärjestelmä ja erilaisten sanoihin liitettävien päätteiden ja liitteiden runsaus. Esimerkiksi englannissa ja monissa muissa indoeurooppalaisissa kielissä vastaavia merkityksiä välitetään muun muassa prepositioilla. Kieliä voidaankin luokitella tällaisten rakenteellisten ominaisuuksien mukaan: agglutinoivat kielet (mm. turkki) liittävät sanoihin päätteitä, kun taas isoloivissa kielissä (mm. vietnam) sanat eivät taivu. Jos siis sijapäätteiden varaan rakentuva järjestelmä on vieras, on oppijan otettava haltuun uusi tapa välittää merkityksiä. Jos järjestelmä onkin tuttu, on omaksuminenkin luultavasti yksinkertaisempi prosessi: tunnetut kielet tukevat uuden oppimista. 

Kaikissa kielissä on piirteitä, jotka kielenoppijan on tavalla tai toisella opeteltava. Olen itse tuskaillut saksan ja puolan nominien kieliopillisten sukujen parissa, harjoitellut pohjoissaamen duaalimuodon käyttöä ja yrittänyt ymmärtää mandariinikiinan lukumääräilmaisuihin liittyvien mittasanojen logiikkaa. Tällaisia ominaisuuksia kun suomen kielessä ei ole. Samankaltaisia vaikeuden kokemuksia lienee suomenoppijoilla, jotka tutustuvat ensi kertaa sijamuotojärjestelmään. Vaikeus on siis usein vierautta ja oppiminen tavallaan tutustumisprosessi: kieli avaa logiikkaansa oppijalle, kun tieto kielestä järjestelmänä lisääntyy.  

Kaikkien kielten oppiminen edellyttää enemmän tai vähemmän työtä. Jollakin tapaa tutun kielen omaksuminen sujuu usein nopeammin kuin täysin uuden tuttavuuden. Suomen voi kuitenkin oppia siinä missä minkä tahansa muunkin kielen, joten on tarpeetonta ylläpitää myyttiä vaikeasta kielestä. Suomi on lopulta hyvin säännönmukainen kieli sekä kieliopiltaan että äänneasultaan. Moni oppija kuvaakin suomea palapeliksi tai koodiksi, jonka ratkomiseen on selkeät säännöt. Kannustetaan siis suomenoppijaa käyttämään suomea ja innostumaan tutustumismatkasta suomen kieleen!